Seikkailuvuosi 2014 käynnistyi tänään! Harjoittelu Washington DCssa alkaa keskiviikkona, joten oli aika ottaa suunta jenkkeihin.
Kello soi aamuneljältä, ja olin ihan pihalla siitä miksi pitää muka herätä. Hetken keräiltyäni alkoi homma valjeta: lentokentälle! Koska olen pihi ihan käsittämättömissä asioissa ja taksin ennakkotilaus olisi maksanut 7€, luotin siihen että taksin saa nopsaan aamullakin. Saihan sen, ja samalla sai lörpöttelevän taksikuskin. Aamukoomassa ja stressipallerona istuin takapenkillä ja pähkäilin että mitähän tässä nyt taas olen tekemässä ja tuijotin tyhjyyteen, ja samalla taksikuski kyseli kaiken mahdollisen kohteesta ja matkan syystä ja aiemmista matkoista, ja selitteli ihan liikaa omia asioitansa. No, tiedänpä ainakin että hän on joskus saunonut Pekingissä ja kuskannut jonkun naisen-jonka-nimeä-tai-virkaa-tai-matkan syytä ei muistanut myös Washingtonin lennolle. Kiitti tiedosta.
Tyypilliseen tapaani olin kentällä superajoissa (tähtäsin puoli kuuteen, mutta 4.45 seisoin jo jonossa tiskillä..), mutta lentokentillä on kiva fiilis joten odotteluaika meni lupsakasti. Söin paskaa kinkkupatonkia ja vihasin turisteja, siinähän se meni. Eka lento Frankfurtiin meni ihan koomassa, heräilin pariin otteeseen ja aina olin yhtä sekaisin siitä missä olen, miksi ja mihin olen menossa. Kerran olin myös puoliunessa ihan varma, että kone tippuu. Onneksi ei ole lentopelkoa, totesin siinä vain että no daaaaamn, tiputaan sitten, jatkan unia.
Nyt sitten chillaan Frankfurtissa, löysin (toivottavasti) oikean lähtöportin jatkolennolle ja kohta pääsen ylittämään Atlanttia. Fiksuna tilasin ennakkoon kyydin lentokentältä hostellille, ja kunhan saan kamat huoneeseen täytyykin ottaa heti taksi alle ja lähteä tsekkaamaan potentiaalista asuntoa. Sähköpostiviestittelyn perusteella vaikuttaa hyvältä: mukava sijainti, helppo kulkuyhteys töihin ja kävellenkin pääsee, lenkkeilymaastot lähellä ja coolissa Georgetownin kaupunginosassa. Ei ihan hulinan ytimessä vaan rauhallisella asuinalueella, mikä on ehkä hyvä kun töissä täytyis tosiaan käydä. Pientä haastetta tuo huoneen kalustamattomuus, mutta jos muuten natsaa niin enköhän saa patjan ja pöydän hankittua. Katsellaan. Lähinnä haluaisin löytää asunnon mahdollisimman nopeasti, sillä työssäkäynti hostellidormista käsin ei houkuttele.
Seuraavat kolme kuukautta siis kuluu Washington DCssa, toivon mukaan maitojuna ei tuo takaisin aiemmin. Paluulento on heinäkuun puolivälissä New Yorkista, ajattelin vähän lomailla tutuissa maisemissa ennen kotiinpaluuta..
Ei mulla muuta. Jännittää!
No comments:
Post a Comment